Kysymyksiä teoista

Published by: Kari Muurinen on 23rd Aug 2010 | View all blogs by Kari Muurinen

Kysymyksiä teoista

Voiko toisen tekoja arvostella?
Kyllä toki, tai ainakin arvioida omassa mielessään, ja niin pitää tehdä oppiakseen niistä jotakin.  Arvio tosin saattaa olla väärä tai oikea. Teon oikeellisuuden määrääkin se, että kuinka oikein tekijä on tilanteen arvioinut ja toimenpiteensä valinnut ja kuinka sen toteuttanut. Usein ns. arvostelut ovat vääriä, koska halutaan vain esiintyä tietävimpänä ja parempina, jolloin jo arvostelun, joka on teko sekin, motiivi on jo surkea. Arvostelua siinä mielessä, että pidänkö jostakin vai en, ei kannata yksinään esittää vaan mukana on oltava havainto teon virheellisyydestä tai parempi vaihtoehto tai vain vihje niistä, jolloin toisen on helpompi ottaa se vastaan. Neuvokin sisältää jo arvostelun toisen teon puutteellisuudesta, joten on syytä miettiä, voiko sellaisen esittää, ja miten, jos voi.

Eikö voisi päätellä, että jos teko tuottaa tuskaa, niin se on väärä?
Tuskan tuottamista on hyvä kyllä välttää, mutta joskus se vain on mahdotonta. Esimerkiksi jos juopon ei anneta tyydyttää juomahimoaan, niin se tuottaa hänelle tuskaa. Tai jos hammaslääkäri poistaa mädän ja särkevän hampaan, niin se tuottaa kipua. Tuskaa tuotetaan kuitenkin vain aluksi, joka myöhemmin laantuu ja vähenee alkuperäisestäkin tilanteesta huomattavasti. On muistettava, että kaikki muutos, joka on vanhan kuolemaa ja uuden syntymistä, tuottaa aluksi tuskaa.

Jos tarkoitus on hyvä, niin eivätkö teotkin ole silloin hyviä?
Eivät todellakaan automaattisesti, sillä täytyy olla myös taitoa. Usein ns. hyvä motiivi on vain peite väärälle teolle.

Minkälaisesta teosta voi sitten sanoa, että se on väärä?
Tappaminen on äärimmäisen väkivaltainen teko, joten se on aina väärin. Monistakin teoista voi käytännössä sanoa, että ne ovat väärin, kun perehtyy tilanteeseen ensin tarpeeksi huolellisesti tai ainakin sitten kun näkee mihin teot ovat johtaneet. Mikään ei ole niin viisas kuin jälkiviisas, mutta tällöin on mahdollisuus oppia.

Eikö voisi tapaa, jos sillä voisi estää toisia tappamasta vielä enemmän?
Mistä sellaisen muka voisi tietää, että toinen tulee tappamaan vielä enemmän. Toisia voi yrittää estää tappamasta paremmin muilla keinoilla kuin tappamalla heidät, esimerkiksi puhumalla. Jos ymmärtää jällensyntymisen todeksi, niin tajuaa myös, ettei toisen tappaminen auta häntä luopumaan tappamisesta tulevaisuudessa.

Miten toisen tekoihin siis tulisi puuttua ja suhtautua?
Lapsia estetään tekemästä monia asioita ihan fyysisestikin, mutta aikuisten kanssa on toisin. Heidän fyysistä koskemattomuuttaan on kunnioitettava ja samoin heidän päätöksiään, jos he vain ovat täysissä sielun voimissa. Kyllähän sairaan ihmisen tekemisiin on puututtava fyysisestikin joskus. Puhumista hyvässä hengessä voi normaalioloissa aina yrittää, jos toinen haluaa kuunnella. Toisten tekoja me joudumme pakostakin seuraamaan ja ne ovat mitä parhainta tutkimus- ja oppimateriaalia. Ei tarvitse kaikkea itse kokeilla, kun voi katsoa, miten toisille on hommassa käynyt. Hyvä olisi ottaa oppia viisaampien tekemisistä.

Entä miten oman teot käsitellään?
Niitä on etenkin harkittava ja seurattava tarkasti ja puolueettomasti. Ei voi lähteä ajatuksesta, että osaan kaiken, ja kaikki tekoni ovat hyviä. Näin ei ole ja usein tekemättä jättäminenkin on väärä teko, kuten niin hyvin kaikki tiedämme. Tekemistä ja aktiivista otetta ei toki tule pelätä vaan aina on oltava valmiina tekemään lisää ja toisinkin. Jos ihminen todella rakastaa ja haluaa auttaa heitä, niin hän jaksaa myös aina opetella tekemään niin paremmin ja paremmin.

Kumpi on tärkeämpi: teot vai sisäinen elämä?
Teemme tekoja myös sisäisesti esimerkiksi, kun ajattelemme aktiivisesti eli synnytämme ajatuksia. Ne eivät suinkaan ole vain täysin subjektiivisia, koska ihminen on monitasoinen ja hänellä on sisäisiäkin aisteja.  Voimme kuunnella eli ottaa vastaan toisten ajatuksia (telepatia), vaikka ko. aisti ei toimikaan usein moitteettomasti ja tahdonalaisesti. Ihmisen on hallittava tekojaan sekä sisäisissä että ulkoisessa (fyysisessä) maailmassa. Jos ihminen ei hallitse ajatuksiaan ja tunteitaan, niin ei hän voi toimia hyvin fyysisellä tasollakaan. Hänen on siis ensin puhdistettava tekonsa sisäisillä tasoilla. Toisaalta ihminen on luotu tänne fyysiseenkin maailmaan, joten lopulta puhdas tekeminen opitaan täällä aineellisessa maailmassa. Aurinkokuntamme ja ihminen ilmenevät monilla tasoilla, sisäisillä ja ulkoisella, eikä mitään tasoa voida paeta tai jättää väliin.

 

Comments

0 Comments

     
Please login or sign up to post on this network.
Click here to sign up now.