Autuudenjulistusparit

Published by: Kari Muurinen on 2nd Jul 2010 | View all blogs by Kari Muurinen

Autuudenjulistusparit

        1.       Autuaita köyhät hengessään, sillä heidän on taivasten valtakunta.
        8.       Autuaita ne, joita oikeamielisyyden takia vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

Kun ei enää välitä ulkoisesta rikkaudesta, ei tarvitse juosta sen perässä ja väsyttää itseään.  Jos jotain sellaista saavuttaakin, niin aina uutta haluttavaa löytyy, ja onni on näin vain lyhytaikainen. Jos jotain maallista tavoitetta ei saavutakaan, niin tuloksena on pettymys. Onni ei löydy ulkonaisesta rikkaudesta, mammonasta, oli se sitten omaisuutta, kunniaa tms. Kun ei anna maallisten asioiden hallita elämäänsä, niin on köyhä hengessään eli sisäisesti vapaa. Se tekee ulkoisesta elämästä helpomman ja muuttuu rauhallisemmaksi sekä onnellisemmaksi. Kun toimii valheellisesti ja epäoikeudenmukaisesti, niin saavuttaa maallista rikkautta, muttei onnea eikä rauhaa. Kun toimii totuudellisesti ja oikeudenmukaisesti, niin loukkaa niiden etuja, jotka ovat ne vääryydellä hankkineet. Nämä vainoavat oikeamielistä, mikä entisestään lisää heidän kärsimystään. Oikeamielinen saa tyydytystä siitä, että toimii oikein ja jalosti, eikä välitä vainosta. Kuinka onni voitaisiinkaan ottaa häneltä maallisin keinoin, sillä hänhän ei välitä mistään maallisesta.
Taivasten valtakunnassa ei olla rikkaampia tai arvostetumpia millään ulkonaisella tavalla, vaan veljiä, jotka saavat sen, mitä tarvitsevat oikeasti, onnen. Ja kuinka suurta onnea onkaan se, kun saa jakaa onnea muille. Siellä ei tarvitse harjoittaa vääryyttä, eikä vainottujakaan siten ole. Olemme henkiolentoja, joita ei mikään maallinen vangitse eikä ohjaa, vaan henki ohjaa ainetta. Oikeamielisyys on henkinen arvo, mammona ei sitä ole.
Tämä vihkimyspari viittaa Mars-vihkimykseen, jossa pyrkijä joutuu vainottavaksi ja kaikki ulkoisesti arvokas, ennen jopa henki (oikeammin fyysinen ruumis), otetaan häneltä pois. Pyhän Hengen tien Mars-vihkimystä vastaa Uranus-vihkimystä Pojan tiellä, sillä molemmat ovat sarjansa ensimmäisiä.  Kun Marsin punaiseen (Pojan tien väri) lisätään sinistä (Isän tien väri) saadaan violettia, ja Uranuksen koulussahan ollaan tekemisissä violetin tulen kanssa. Isän tiellä kulkija luopuu aktiivisesti kaikesta maallisesta siten, että työskentelee vain Kristuksen sanoman puolesta.

2.       Autuaita lempeät, sillä he tulevat perimään maan.

7.       Autuaita rauhanrakentajat, sillä heitä tullaan nimittämään Jumalan pojiksi.

Nykyisessä maailmassamme valta perustuu siihen, että ihmiset jakautuvat erilaisiin sisäkkäisiin ryhmiin siten, että sisäisemmällä ja myös pienemmällä ryhmällä on aina enemmän etuja ja valtaa. Ulommat ryhmät pyrkivät kilpaillen aina sisäpiireihin.  Sisempi ryhmä määrittelee taas vaatimukset ja kilpailusäännöt alemmalle ryhmälle, päämääränään omien etujen kasvattaminen. Koko rakennelma perustuu siihen, että tavoitellaan jotakin maallista hyvää. Tuloksena on loppujen lopuksi vain kateutta, kilpailua sekä pettymystä. Jos pyritään ensisijaisesti johonkin materiaaliseen päämäärään henkiset arvot unohtaen, niin tuloksena onkin sitten jotakin muuta kuin rauhaa ja rakkautta. Jumalan valtakuntaan, joka on sisäinen, on pyrittävä ensin, ensisijaisesti, sitten kaikki muu, ulkoinen, tulee siinä ohessa. Rakkaudella voidaan saada jotakin hyvää ja tarpeellista tavaraakin aikaan. Jos rakastaa ihmisiä, joille työn hedelmät on tarkoitettu, rakastaa myös työtä, mikä taas tuottaa hyvän aikaansaannoksen.
Jumalan pojat ymmärtävät toisensa ja kaikki muutkin veljikseen. Veljien tulisi elää rauhassa ja yhteistyössä keskenään ja siksi Jumalan pojat rakentavat rauhaa kaikkialla ja tekevät yhteistyötä kaikkien kanssa. Sisäinen rauha on ulkoisen rauhan rakentamisen edellytys ja toisaalta ulkoisen rauhan lisääminen kasvattaa myös sisäistä rauhaa, autuutta. Rajoittaminen ja tuhoaminen eivät edistä rauhaa vaan ahdistusta, pelkoa, vihaa sekä ulkoista tuhoa.  Lempeys on pakottamatonta, kiihkotonta, hienovaraista, ystävällistä ja rauhallista toimintaa. Lopulta huomataan, että rauha voidaan todella saavuttaa vain lempeydellä, joka sitten leviääkin kaikkiin maan kolkkiin, lempeys perii eli muuttaa maan kaltaisekseen. Lempeys on rauhaa, joka vetää kaiken luokseen. Rauhan rakentajat ovat jo lähellä rauhaa, Jumalaa, siksi heitä sanotaan Jumalan pojiksi. He osaavat jo luoda rauhaa Jumalan suunnitelman mukaisesti aivan kuten pojat rakentaisivat esim. taloa isänsä ohjauksessa.
Nimittäminen Jumalan pojaksi viittaa myös Neptunuksen kouluun, jota kutsutaan nimillä ”Vishnun poikien koulu” tai ”Kristuksen poikien koulu”. Rakkaus, buddhi, on suurinta lempeyttä, joka tulee ohjamaan maata ja vastaavasti yksilössä ruumista, jotka muotoutuvatkin aivan uudenlaisiksi.

3.       Autuaita murheelliset, sillä heitä tullaan lohduttamaan.

6.       Autuaita puhtaat sydämestä, sillä he tulevat näkemään Jumalan.

Sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä. Ihminen näkee ympärillään sellaista, millainen itse on. Jos on puhdas sydämessään eli sisäisesti puhdas, niin näkee sisäisen totuuden, Jumalan. Tämä on suurinta onnea. Sisäisen puhdistuksen aikana joutuu luopumaan monesta maallisesta kiinnikkeestä, mikä aiheuttaa surua ja tyhjyyden tunnetta.  Voi myös nähdä ensin omat erheensä tai vain tuntea itsensä vajavaiseksi. Tämä on Jumalan ikävöimistä, ja toivoa Hänen tulevan lähemmäksi ja muuttavan itsensä kaltaisekseen. Silloin voi nähdä palan totuuden ja armon olemuksesta ja tuntea Jumalan lähempänä. Voi tuntea, että Kristus pesee pois vanhoja tahroja. Samalla tuntee saavansa voimaa ja herkkyyttä tien kulkemiseen. Tällainen kokemus on äärimmäisen liikuttava ja se vapauttaa, vähentää tyhjyyden tunnetta, parantaa ikävän eli lohduttaa. Sitä, mikä edellä olevista prosesseista on syy ja seuraus, on vaikea ja tarpeetonkin sanoa, sillä oleellista on  vain niiden tapahtuminen.
Jumala on mysteeri, se, josta ei tiedä mitään. Se tuntuu aluksi tyhjyydeltä, pimeydeltä ja pelottavalta. Miksi jotkut pelkäävät pimeää, määrittelemätöntä, ja toiset taas eivät. Eräältä kannalta katsoen juuri pimeys, havaitsemattomaksi tai määrittelemättömäksi tulkittuna, on puhdas elämä, Jumala. Eikö mietiskelyssä huomata juuri kaiken havaittavan, mukaan lukien energian eli valon, olevan muotoa, jonka takana on tuo havaitsematon. Tähän havaitsemattomaan voidaan suhtautua vain uskolla. Pimeys on siis meille jokaiselle sellaista, jollaista me uskomme elämän pohjimmiltaan olevan. Ihminen toimii, kuten uskoo, ja päinvastoin. Siis elämällä puhtaana sydämestään, pyrkijä uskoo elämän hyvyyteen. Aikanaan Jumala näyttää pyrkijälle itsensä uudella syvemmällä tavalla, tuo osan tiedon alaista pimeyttä valoon, eli vihkii hänet uuteen tietoon, työhön ja onneen. Pyhää Henkeä on kuvattu totuuden näkemyksenä ja lohduttajana. Jupiter-vihitystä on sanottu, että hän on persoonallisuutena kuin lohduttaja. Hän on viisas ja näin ollen voi paljastaa murheellisille, jotakin sellaista lohduttavaa uutta, josta eivät olleet aiemmin tietoisia.

4.       Autuaita ne, jotka isoavat ja janoavat oikeamielisyyttä, sillä heitä tullaan ravitsemaan.

5.       Autuaita armeliaat, sillä heitä kohtaan tullaan osoittamaan laupeutta.

Useinhan on niin, että oikeamielisyyttä haetaan silloin, kun ”vääryys” on kohdannut itseä, siis persoonallisista syistä. Silloin lähtökohta on puolueellinen, eikä riippumatonta, objektiivista totuutta voida löytää.  Kun katsoo asioita liian läheltä, ei näe asioita oikeissa suhteissa, mutta kun katsoo kauempaa ylhäältä, näkee kaiken selvästi. Sellainen pyrkijä, joka haluaa oikeamielisyyttä kaikkialle vain sen itsensä takia (ylhäältä, hengen kunnioituksesta), löytää sisäiset elämän lait (esim. karman ja anteeksiannon) ja näkee kaiken tapahtuvan aivan oikeudenmukaisella tavalla kaikkialla elämässä. Todellista vääryyttä, vääryyttä pitkällä aikavälillä, ei ole olemassa, vaan olosuhteet muodostuvat aiempien tekojen seurauksena, joissa sitten toimitaan vapaasti valiten oikeuden tai vääryyden mukaisesti. Ihmiset laitetaan korjaamaan ja oppimaan edellisistä aikaansaannoksistaan. Pyrkijä näkee oikean tavan toimia ja oppii myös säälimään ja tuntemaan myötätuntoa jokaista kärsivää kohtaan, sillä vain huonoon karmaan vetoaminen olisi julmaa. Hän oppii ymmärtämystä ja anteeksiantoa, sillä tämä on tapa, jolla kanssakulkijoita voidaan auttaa ja lunastaa myös omaa karmaa. Silloin pyrkijä voi ottaa myös vastaan laupeutta toisilta, ihmisiltä ja ennen kaikkea Jumalalta, jolta sitä on aina tarjolla. Jumala on aina laupias eli anteeksiantava, mutta me ihmiset emme aina osaa ottaa sitä vastaan. Se miten käyttäydymme muita ihmisiä kohtaan, siten odotamme muiden, myös Jumalan, kohtelevan itseämme.
Oikeamielisyydessä ravitseminen (karman ymmärtäminen) on myös järjen kirkastumista, ja nämä molemmat, järki ja karma, liittyvät Saturnus-vihkimykseen

Comments

0 Comments

     
Please login or sign up to post on this network.
Click here to sign up now.